Ajatus tämän blogin perustamiseen lähti siitä, että meille on tulossa kissa joka tarvitsee pitkäjänäteistä apua sekä rakkautta turvaa ja rutiineja. Minulla on jo ennestään kolme maine coonia Indi, Seita ja Schumi. Seita ja Schumi ovat samalta kasvattajalta ja Indi eri. Kaikki ovat siis rotukissoja papereineen. 

Kasvattaja jolta Seitan ja Schumi ostin, kertoi tilanteesta jossa perhe ei voinut pitää mustaa maine cooniaan enää. Tarina kosketti minua syvästi ja pitkän harkinnan jälkeen minä ja mieheni päätimme ottaa kissan. Kasvattajaa kissa oli raapaissut heti hänen ojentaessa kättään kohden kissaa, syitä kissan käyttäytymiseen en teidä, pelokas, epävärma ja onneton kastraatti tyttö. Kasvattajani kertoi myös kissan olevan laiha kastraatiksi.  Omistaja kertoi kissan sähisenvän lapselleen sekä olevan vihainen toisille kissoille (en teitä mistä omistaja tietää kissan vihaavan muita kissoja, kun hänellä ei muita kissoja ole)

Kissalla ei kodissaan ollut edes nimeä, me ristimme hänet Kaamokseksi. Kaamos muuttaa meille juhannuksen tienoilla. En teidä mitä odottaa. Varaudumme pahimpaan jossa kissa ei sopeudu ikinä meidän perheeseen, ei luota kehenkään tai on pahasti sairas. Kaamoksen terveyden tilasta kun ei tiedä vielä mitään. 

Toivon teieysti kaiken menevän hyvin. Olemme mieheni kanssa motivoituneita auttamaan Kaamosta hänen kuorestaan ulos kohti sellaista loistoa ja onnea jollaista hänen pitäisi kokea.

Tahdon tämän blogin avulla kertoa Kaamoksen tarinan ja antaa rohkeutta sekä toivottavasti myös keinoja auttaa pelokkaita arkoja, väärinymmärrettyjä kissoja. En tahdo pelastaa kaikkia maailman kissoja, enkä ole muutenkaan maailmaparantaja, mutta Kaamoksen tarina kosketti minua niin syvästi, että tahdon auttaa tätä kissaa. 

Tulen päivittämään tänne Kamoksen edistymistä niin hyvässä kuin pahassa. Tahdon kertoa sen mitä me koemme hänen kanssaan. Tarkoituksena on, että Kaamos löytäisi tulevaisuudessa itselleen kodin, joka rakastaa ja ymmärtään sekä hoitaa häntä omistautuneesti. Saattaa myös käydä niin että minä rakastun Kaamokseen syvästi ja hän jää meille, jos vain sopii elämään meidän muiden kissojen kanssa.

Rakkain terveisin -Julianne-

P.s Olen innokas kuulemaan teidän muidenkin tarinoita kissoistanne :)