Kaamos on nyt minun kissa :) Paperi-asiat on kunnossa ja nyt on hyvä olla <3

Tänään aamu alkoi aidan teolla.

Ajatuksena on siis tutustuttaa Kaamos meidän muuhun jengiin tämän aidan läpi.

Aloitamme yhteisruokailut, eli meidän kisasa syövät suljetun oven toisella ja Kaamos toisella puolen. Kissoilla on näin ruokailun yhteydessä vain ja ainoastaan toisen kissan haju, ei näkö yhteyttä. Ovi peittää suoran näköyhteyden ja toisen kissan läsnäolo yhdistetään positiiviseen asiaan eli ruokaan. Kupit ovat noin metrin päässä aidasta. Kissa tarvitsee todisteet siitä ettei tämä toinen olento ole vaaraksi hänelle. Ja tähän pääsemme kun sama rauhallinen ruokailu toistuu päivästä toisee useita kertoja. Kun kaikki menee hyvin tuomme kuppeja lähemmäs kunnes kaikkien kupit ovat kiinni aidassa ja ruokailu sujuu rauhallisesti. 

Jackson Galaxy- kissa behavioristi suosittelee tätä tapaa kissojen tutustuttamiseen. Hänen mukaansa on hyvä ottaa käyttöön myös "haasteviivat" eli miten lähelle ovea kissa on valmis tulemaan ruokansa perässä samalla haistaessaan toisen kissan oven tuolla puolen. Kuppi laitetaan siihen kohtaan mihin kissa uskaltaa tulla ja tästä sitä siis siirretään hiljalleen.

Seuraavassa vaiheessa otamme käyttöön aidan, jota peittää pyyhe, niin että kissat  näkevät toisiaan vähän (ERITTÄIN VÄHÄN), mutta samalla nenun edessä on taas sitä hyvää ruokaa NAM!

Tätä jatkamme kunnes syöminen onnistuu täysin ilman pyyhettä. Usein kissoilla on vapaasti tarjolla ruokaa, no meillä ei enää. Ruokaa saa kolmesti päivässä oven vieressä. Tällä varmistan sen että kissani ovat nälkäisiä ja tullessaan syömään joutuvat kohtaamaan sen todellisuuden, että pyyhkeen takana on joku, mutta nyt on nälkä ja tässä on ruokaa nam.

Seuraava askel on ottaa kissat jotka eivät voi sietää toisiaan samaan huoneeseen, mukana on heidän lempi lelunsa. Tarkoituksena on pitää kissat kiinnostuneen ihmisestä ja hänen kanssaan leikkimiestä eikä toisistaan. Jos tämä kestää 10 sekuntia hyvä, se kesti kymmenen sekuntia. Seuraava vaihe olisi ruokkia kissaoja tässä yhteisessä tilassa yhdessä, harjata, hoitaa, helliä, tarkoitus on vain saada kissat olemaan samassa tilassa piittaamatta toisistaan. Tilanteet pitää kuitenkin aina lopettaa hyvään! Negatiivista assossiaatiota ei tässä vaiheessa toivota. Kissa huomaavat toisensa, selvä, poistetaan ne samasta huoneesta. Aina kissojen ollessa samassa huoneessa, tulee tapahtua vain hyviä asioita, kukaan en mielellään tappele.

Kuulostaako hankalalle? No sitä ehkä mutta äkkiä se käy, ja tahdon tutustuttaa Kaamoksen laumaamme maltillisesti, enkä saada aikaan kaaosta. Yleensä ensimmäinen asia joka tehdään väärin uuden kissan tullessa taloon on se että päästetään uusi kissa jo kodissa olevan kissan alueelle, noin, ja oletetaan niiden selvittävän asiat kuntoon. Juu ei, miten usein tämä ei sitten onnistukaan, hups hei, sähinää, tappelua jopa haavoja. 

Ensiksi on tärkeää tutustuttaa hajun kanssa, ilman visuaalista kontaktia ja sen jälkeen vasta visuaalinen kontakti. Kyseessä on kuitenkin eläin joka toimii hyvin paljon tuoksujen maailmassa. Kysessää on myös reviirin hallinta. Jos kissa joka on asunut ennen yksin asunnossa saa yhtäkkiä alueelleen uuden kissan, tämä uusi kissa on reviirin rajojen rikkoja ja mitäs sellaiselle mollille tehdään? No sehän ajetaan tappelun kanssa POIS. Uusi tulokas uhkaa jos kotonasi asuvan kissan pyhättöä, hänen omaa reviiriään.

Kuten Kaamoksen kanssa olemme tehneet, olemme antaneet hänelle oman huoneen, jossa on hänen oma alue ja siellä on hänen omat tavarat. Tästä sitten jatkamme eteenpäin, hiljaa hyvä tulee. On myös tärkeää päästää kissat toistensa alueelle ilman suoraa kontaktia toisiinsa. Olemme päästäneet Kaamosta tutustumaan muuhun taloon sillä aikaa kun meidän kissat ovat ulkona, tai Kaamoksen huoneessa nuuhkimassa.

Jos siis tiivistää tämän

1. Ruokailu suljetun oven takana, toinen toisella ja toinen toisella puolella.

2. Hyviä tuloksia! Hyvä! Pysy siinä muutama päivä, tämä vahvistaa vain hyvää pohjaa kissojen suhteessa.

3. Ruokailu onnistuu oven takana, selvä, ota ovi auki, ja peitä portti pyyhkeellä. Vedän kuppeja taaemmas ja aloita hidas aidan lähentyminen jälleen, pikkuiselle kurkistusaukolla

 

 

Tässä meidän aamun nikkaroinnin tulos sitten on. Ei se näteimmästä päästä ole :D Mutta väliaikaisena käy oikein hyvin.

Kaamos on mennyt pienessä ajassa eteeäin erittän paljon. Ottaa reippaasti kontaktia meihin ja antaa silittää. Syö hyvin, ja kaikki maistuu. Kaamos on myös rohkaistunut liikkumaan omassa huoneessaan, yleensä hänet löytääkin istumasta sängyltä katselemasta ulos. 

Yllättävät asiat saavat Kaamoksen välillä suuttumaan hyvinkin voimakkaasti, kuten kädessä oleva pyyhe, lattiaharja (sen kimppuun hyökättiin äkkiarvaamatta erittäin vihaisesti) ruokakupin liikuttelu, sekä malalla äänellä puhuminen. Kaamos ei myöskään anna koskea muualle kuin päähänsä. Enää hän ei sähise tai lyö jos koskee häntään tai lonkkaan mutta lähtee heti pois. Kaamoksen luottamus meitä kohtaan on vielä hyvin heikkoa, ja päivät ovat kaikki hänen mielen liikeistään riippuen erilaisia. Yhtenä päivänä kehrätään koko sydämestä ja seuraavana ei tahdota ketään lähellekään. 

Tässä muutama uusi kuva :) Pahoittelen laatua, kännykkäni kamera ei ole mikään maailman paras, enkä vielä ole uskaltanut ottaa kuvia järjestelmäkamerallani Kaamoksesta.

 

Leikki alkaa jo onnistua, hetken aikaa. Paras lelu on tämä kuvan värikäs huiska. Hieman epäilevästi Kaamos aina leikkimistä katselee, näkee ettei tytön kanssa ole leikitty.

Maine Coonin luonnetta näkyy aina pikkuisin vilauksin Kaamoksesta, kuten tämä vieressä köllöttely ja valtava kehräys. Kaamos pitää läheisyydestä ja hellyydestä. 

Nyt olemme kolme kokonaista päivää elelleet Kaamoksen kanssa ja en usko oikein tätä vieläkään todeksi. Ensin tyttö sähisi eikä tullut edes sängyn alta pois. Ruokaa kävi syömässä kun kukaan ei ollut huoneessa. Kunnes lauantai iltana, makasin lattialla höpötellen niitä näitä Kaamokselle ja tyttö ilmestyy nuuhkimaan kättäni. En reagoinut häneen mitenkään annoin haistella ja höpöttelin. Tyttö vetäytyi sängyn alle, mutta jäi tuijottamaan minua. Höpöttelin lisää ja Kaamos tuli luokseni, se nuuhki jalkani ja varovasti puski reittäni kuin kokeillen mitä teen. Puski uudelleen kovemmin ja kolmas kerta oli niin täynnä tunnetta ja rakkautta, se sai sydämeni pakahtumaan. <3 Ojensin käden hitaasti ja koskin kissaa. Siitä sitten riemu repesi, puskuja, pusuja, kehräystä maukunaa! Eikä niistä tule loppua!!! :D  

Päätin viettää yön samassa huoneessa kuin Kaamos, ja se oli ehkä paras ajatus ikinä! <3 Kolmen aikaan yöllä heräsin kun joku kehrää mahani päällä, Kaamoshan se siinä. Tyttö puski ja tarpoi ja oli mitä virkein koko yön. Huomaa että kodissa jossa hän oli päivän ja yön rytmi oli jotain aina muuta kuin meidän. 

Kaamos on alkanut luottamaan yllättävän hyvin minuun ja aviomieheeni. Käsittelyyn totuttelu tulee olemaan suurin haaste. Kaamos ei anna koskea häntään, sähinä kuuluu heti . Kyljet ovat vaativimmat, niitä koskiessa saa kunnon mäjäytyksen varoittamatta. Kaamos näyttää raivostuneelle jokainen kerta kun vähänkin käsi eksyy selkärangan päältä kyljen lähelle. 

Kaamoksen kaikki reaktiot ovat äärimmäisiä, joko rakastetaan niin ylitsevuotavasti tai sähistään pelon kangistamana. Js kissaa lähestyy jokin esine kädessään pakenee se sängyn alle viivana.

Tässä kaksi varovaista yritystä ottaa Kaamoksesta kuvia

 

Kaamos vietiin perjantain lääkärille perustarkastukseen. Voin suoraan sanoa että, hirvitti ajatus siitä mitä tapahtuu nähtyäni tytön käytöksen luonani. Kaikki meni hyvin! Kaamos oli jopa utelias lääkärin luona, kauniisti antoi käsitellä kymmenisen minuuttia. Rauhoittaa hänet kuitenkin piti verikoetta varten, sekä kynsien leikkaamiseen. 

Kynnet olivatkin järkyttävän pitkät ja terävät kuin neulat, kannuskynnet olivat kääntyneet jo lähelle ihoa ja olisivat pian tehneet pahaa jälkeä. Turkissa ei ollut takkuja, harjasin Kaamoksen rauhoituksen alaisena kokonaan samalla tarkastellen ihon kuntoa. Huomasin että Coonille tyypilliset punttivillat oli tytöltä jossain vaiheessa leikattu lyhyeksi, samoin vatsan alus karvaa oli lyhennelty. Mustan värin alta löytyi tabby kuviota. Kaikki yksivärisethän kantavat jotain kuviota ja Kaamos minun niin rakastamaa tabbya :)

Kahdessa syömähampaassa oli hammaskiveä, muuten suu oli hyvin siisti ja hampaat kauniit. Hammaskiveä lähdetään poistamaan vasta sitten kun Kaamos on meillä asustellut jo jonkin aikaa. Ainoa asia mikä Kaamoksen fyylisessä kunnossa on huomautettavaa paino. Maine coon naaras painaa yleensä 4-6 kg ja urokset siitä 6-10 kg. Kaamos on vielä kastraatti ja painaa vain 5.1 kg kylkiluut tuntuvat sekä selkäranka ja lonkkaluut törröttävän näkyvissä. Tyttö tarvitsee kilon pari lisää massaa ympärilleen jotta alkaa kukoistaa.

Pieni verenkuva kertoi hyviä uutisia, kaikki oli täysin normaalia, arvot aivan kohdillaan, tyttö on siis fyysisesti aivan terve <3 mikä helpotus! Henkisesti sitten emme olekaan niin vahvoilla vesillä, arkuus ja epävarmuus kuvaavat Kaamosta hyvin.

Tuli sitä Kaamokselle tehtyvä vähän ostoksiakin

 

:) tällaisen pikkuisen puun hankimme toisten tasojemme seuraksi.

 

 

Tänään hain Kaamoksen kotiin. Tyttö oli valmiiksi kopassa kun hänet otin, sähinä oli pelokasta ja paniikki suurta. Hän kenen luona Kaamos asui kertoi Kaamoksen huutavan automatkoilla yhtä soittoa, nyt kissa kuitenkin makasi kopassaan katsellen silmät suurina maailmaa päästämättä ääntäkään. 

Kotiin saadessani kissan, ymmärsin miten pelokas ja epävarma Kaamos on. Kiukkua tai raivoa tuo käytös ei ole, vaan syvää pelkoa siitä mitä tapahtuu ja uhkaako joku hänen henkeä. 

Pienin askelin kohti huomista eläinlääkäriä.